Karibia - Maanantai - St. Martin - St. Barts

Sisäinen kello on jollain aivan muulla aikavyöhykkeellä kuin Karibian ajassa. Heräilin lyhyiden unien jälkeen noin kolmen aikoihin hiestä märkänä. Oli aivan järkyttävän kuuma, kun oli ottanut ilmastoinnin pois päältä ja kajuutan ovi kiinni. Kävin laittamassa ilmastoinnin päälle ja yritin mennä uudestaan nukkumaan. No ei sekään onnistunut. Ilmastointi kyllä kävi, mutta hyttiin ei tullut kylmää. Siinä sitä sitten odotteli vain auringon nousua kun ei nukuttanut yhtään. Noin neljän aikoihin kuulin naapurihytistä jotain liikettä ja sitten ilmastointi alkoi viilentämään. Arvelin että syy ilmastoinnin toimimattomuuteen liittyisi jotenkin viereiseen hyttiin ja niin liittyikin. Termostaatti oli siellä ja se oli yön pois päältä. Muutkin heräilivät hieman ennen auringon nousua, eli ennen kello kuutta aamulla. Kaikilla muillakin sama ongelma. Eipä ne ongelmat siihen jääneet, meillä ei myöskään ollut aamiaista, ei edes kahvia. Kun eilen tulimme, oli sunnuntai ja kaupat kiinni. Naispuoleiset olivat eilen varanneet taksin aamulle kauppareissua varten ja me loput jäimme odettelemaan veneen tarkistusopastusta. Paikallinen Dinghy Dock baari ei auennut eikä sieltäkään saanut mitään syötävää.

Vene on iso, mutta käytön jälkiäkin löytyy. Vuosimalli on 2010 ja tämä on viimeinen kausi vuokraamossa, sitten menee myyntiin tai jotain.

Noin yhdeksän aikaan saimme opastajan veneeseen ja aloimme käydä venettä läpi. Kyllä siinä läpikäymistä olikin sillä tässä on kaikenlaista ilmastointia ja aggrekaattia. No sitten aloitettiin veneen korjaaminen ja meidän lähtömme myöhästyi. Vikoja oli, vessa vuoti, ankkurivinssi ei pelannut. Suihkukahvasta ei suihkunnut vettä ja yksi laatikko ei auennut. Niitä sitten korjailtiin melko pitkään.

No matkaankin viimein päästiin pienen opastuksen kanssa. Oyster Bond on hieman poikkeuksellisesti Atlantin puolella, joten maininki tulee suoraan päin ja ranta on matala. Ja koska ranta on matala, maininki murtuu kohisten matalassa vedessä. Lähtiessä tuntui melko hurjalta kun vieressä aalto murtuu ja itse ollaan kohdassa, jossa vaan hypitään ylös alas maininkin mukaan. Satamassa nostettiin isopurje ylös valmiiksi konerikon varalle. Seurattiin saattovenettä turvallisen veden alueelle ja avattiin myös keula. Ihmeteltiin hetki maininkia ja kokeiltiin purjehtia. Tehtiin oikein yksi vendakin, eli vastatuulikäännös. Siihen se nautiskelu pitikin päättää. Meillä oli todella jo kiire päästä ennen auringon laskua turvallisesti ankkuriin ja tuuli oli vastainen ja liian kevyt. Kone käyntiin ja suunta suoraan St. Bartsin Gustavian satamaan. Maa on muuten Ruotsin vanha siirtomaa, mutta nykyisin se kuuluu Ranskalle.

Kolmen aikoihin päästiin lähtemään ja juuri ennen auringon laskua saatiin ankkuri kiinni maapalloon Gustavian sataman edustalle. Heti vieressä oleva jenkkivene pääkallolippu saalinkissa (mautonta) alkoi heti huudella että otetaan yhteys VHF-kanavalla 11. Pyysi meitä ihan ystävällisesti harkitsemaan uudelleen ankkurointia. No hän olikin ihan oikeassa, oltiin liian lähellä. Tehtiin ankkurointi uudestaan ja aloitettiin keikkuminen. Maininki oli sen suuntainen, että vene rullaili todella reippaasti, ei kiva. Rullaus tarkoittaa pituusakselin ympäri liikehdintää, eli reunalta reunalle. Syötiin iltaruoka ja mentiin nukkumaan. Olo oli sellainen että otin Scopolamiini laastarin korvan taakse. En ole sitäkään ennen kokeillut, mutta sain yön nukuttua melko hyvin, joten kai siitä apua oli.

Täällä Karibian saarilla on aika vaikeaa hoitaa näitä päivityksiä, kun ei olla jatkuvasti netissä. Tämäkin päivitys lähtee hieman myöhässä Nevikseltä paikallisesta rantabaarista heidän tarjoaman WiFin avustuksella. Pieni pettymys oli myös, että Applen AirDrop ei toimi, jostain syystä.